Tänään Instagramissa näkemäni kuva toi viestin minulle äidiltäni haudan takaa
En ole kirjoittanut muutamaan kuukauteen tänne blogiini mitään , sillä kaikki viimeaikaiset tilaisuudet, jossa olen käynyt ovat olleet pinnallisia ja kaupallisia ja siten ei tänä keväänä ole tullut niistä kirjoiteltua.
Ilokseni huomasin kuinka sadoittain lukijoita on käynyt edellisen postaukseni jälkeen lukemassa postauksiani.
Nyt tänään kokemani syvällinen kokemus sai minut taas tulemaan blogini ääreen. Halusin jakaa tämän kokemukseni blogini lukijoitten kanssa. Siispä nyt pääset lukemaan kokemukseni tältä päivältä.
Menin tänään sattumalta katsomaan hyvän ystäväni Instagram-tilin kuvia.
Hätkähdin löytäessäni sieltä kuvan, jossa oli minulle erittäin tuttu äitini käsintehty puutyö. Ihmettelin, miten se löytyy ystäväni Instagramista. Kuva paljasti minulle asian, jota en ollut tiennyt aikaisemmin.
Pitää mennä paljon taaksepäin, jotta sinä ymmärrat mistä tässä kaikessa on kyse. Sen voin kertoa, että se aiheutti minulle kyynelteni valumista ja syvää liikuttumista.
Kyseinen kuva löytyi japanilaisen ystäväni Akikon instagramista. Akikoon tutustin yli 40 vuotta sitten. Minulla oli ilmoitus japanilaisessa Music Life lehdessä. Etsin sitä kautta ystäviä Japanista. Olen aina ollut kiinnostunut Japanin kulttuurista sekä halusin myös saada japanilaisia kuvia suuresta idolistani Suzi Quatrosta.
Akiko oli yksi niistä joka vastasi ilmoitukseeni 1978. Monia muitakin vastasi ja heidänkin kanssaan kirjoittelin, mutta Akiko on pysynyt ystävänäni tähän päivään saakka. Akiko on vieraillut lukemattomia kertoja Suomessa ja Skandinaviassa. Sitä kautta myös vanhempani, siskoni perheineen ja ystäväni ovat tavanneet hänet. Olemme tavanneet myös Pariisissa ja Lontoossa sekä 1993 pääsin äitini avustamana matkalle Japaniin. Suuri haaveeni toteutui, mihin minulla asuntovelallisena ei olisi ollut mitenkään varaa lähteä.
Tässä siis taustaa kuvaan. Tämä äitini käsintekemä puutyö on tehty aidosta vanhasta ladon puusta. Äitini koristeli sen hienoksi. Äitini on aina ollut taiteellinen, maalannut posliinitauluja ja lautasia ym. Taulunkin on tehnyt, mikä on kunniapaikalla kodissani, sanoin muita hänen töitään. Olen perinyt äidiltäni taiteellisuuteni ja nautin kun voin koulussa askarrella oppilaiden kanssa kaikenlaista.
Tämä työ on minulle ollut rakas ja en edes tiennyt että hän oli sen aikoinaan antanut Akikolle. Siksi olin niin yllättynyt saadessani tänään tietää, että se on Akikolla hänen kodissaan Tokiossa.
Akikon suomeksi kirjoittamat sanat liikuttivat minua syvästi. Akiko on aikoinaan tullut Suomeen opiskelemaan suomenkieltä kesäyliopistoon ja siten saanut hyvän syyn olla Suomessa pidemmän aikaa. ( Japanissa ei ymmärretä pitkiä lomia, siellä ne ovat vieras asia. Opiskelulla hän sai ”hyväksytyn” syyn olla lomalla pitkään Suomessa.)
Akiko kirjoitti seuraavaa kuvan alle:
Oli kulunut reilu vuosi äitini kuolemasta ja Akiko toteaa kuinka aika menee niin nopeasti.
” joka kerta kun näen tämän käsityön, jonka hän (äitini) antoi minulle, muistan hänet.”
Kun luin nämä sanat niin liikutuin syvästi. Japanissa saakka on osa äitiäni muistuttamassa hyvää ystävääni äidistäni. Osasiko äitini aavistaakaan tätä lahjaa antaessaan? Ehkä, ehkä ei?
Kuitenkin se mikä minulle tänään selvisi ja minkä viestin sain äidiltäni haudan takaa oli se, että hän arvosti suunnattomasti Akikoa. Akiko ei mennyt massan mukana kuten japanilsiset yleensä. Hän matkusti yksin, mitä suuresti ihmeteltiin Japanissa. Varsinkaan naisen ei kuuluisi niin tehdä. Hän näki Akikossa oman tien kulkijan ja rohkean naisen, joka teki sen mitä itse halusi. Siksi hän varmasti lahjoitti tuon kädin tekemänsä teoksen. Toisaalta äitini tämän kautta arvosti pitkää ystävyyttämme ja minusta sen vuoksi on ihanaa, että osa äitini muistosta elää Akikon kotona Japanissa.
Hyvälle pitkäaikaiselle ystävälleni Akikolle! Äitini muisto elää myös siellä ja se tuottaa suurta iloa, että tuon työn kautta muistat äitini muistoa.
Näiden sanojen mukaan haluan sanoa, että arvostakaa ja vaalikaa hyviä ystävyyssuhteita!
❤️🌹❤️🌹❤️🌹❤️🌹❤️
MESSAGE FROM MY MOTHER BECOME A INSTRUCTION OF INSTAGRAM IMAGE
The picture I saw on Instagram today brought me a message from my mother behind the grave.
I have not written for a few months here on my blog anything, because all the recent events, I've visited have been superficial and commercial and therefore does not come inspiration this spring to write about them.
I was pleased to see how hundreds of readers have visited my posts since my last post.
The profound experience I have experienced today made me come back to my blog again. I wanted to share this experience with my blog readers. So now you can read my experience today.
I accidentally went to see my good friend's Instagram account pictures today.
I was suorised to find a picture of my mother's handmade woodwork that was very familiar to me. I was wondering how did I find it on my friends Instagram. The picture revealed to me something I had never known before.
You have to go a lot back in order to understand what this is all about. I can tell you that it caused me to tear down and deep movement.
This picture was found on the instagram of my Japanese friend Akiko. I was acquainted with Akiko for over 40 years. I had an announcement in the Japanese Music Life magazine. I'm looking for friends from Japan. I have always been interested in Japanese culture and I also wanted to get japanese pictures of the great idol Suzi Quatro.
Akiko was one of those who responded to my announcement in 1978. Many others answered and wrote with them, but Akiko has remained my friend to this day. Akiko has visited countless times in Finland and Scandinavia. That's where my parents, my sister, and my friends have met him. We have also met in Paris and London and, with my mothers help in 1993, i got able to go to Japan. My great dream came true, which I wouldn't have been able to afford without my mothers help.
So here's the background to the picture. This is my mother's handmade woodwork made of genuine old barn wood. My mother decorated it fine. My mother has always been artistic, has painted porcelain boards and plates etc. And she has done what's in my home for honor, I told her other works. I have inherited from my mother artistry and I enjoy when I can be crafty school with students of all kinds.
This work has been dear to me and I didn't even know that she had ever given it to Akiko. That's why I was so surprised to know today that it is Akiko at her home in Tokyo.
Akiko's words written in Finnish moved me deeply. Akiko has once arrived in Finland to study Finnish at the Summer University and thus had a good reason to stay in Finland for a longer time. (Japan does not understand long holidays, they are a strange thing. By studying, she got a "accepted" reason to be on holiday in Finland for a long time.)
Akiko wrote the following under the picture:
It was just over a year since my mother died and Akiko says how long it is going.
"Every time I see this craft that he (my mother) gave me, I remember him."
When I read these words so deeply moved. Until Japan is part of my mother reminding my good friend of my mother. Did my mother know when she gave this gift? Maybe maybe not?
However, what I found out today and what message I received from my mother behind the grave was that she greatly appreciated Akiko. Akiko did not go with the mass as the Japanese people in general. She travelled alone, which was a great surprise in Japan. Especially a woman shouldn't do that. She saw in Akiko a passer-by and a courageous woman who did what she wanted. That's why she certainly donated that piece of her work. On the other hand, my mother appreciated our long friendship, and I find it wonderful that part of my mother's memory lives in Akiko's home in Japan.
Good long-term friend to Akiko! My mother's memory also lives there and it gives me great pleasure that through that work you remember my mother's memory.
According to these words, I want to say that you appreciate and cherish good friendships!
❤️🌹❤️🌹❤️🌹❤️🌹❤️
No comments
Post a Comment